Hämeenkyrön arvoalueen osayleiskaava hyväksymisvaiheessa 

Hämeenkyrön Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma osayleiskaava on nyt seitsemän vuoden valmistelun jälkeen tulossa 29.4.2024 valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. Olen ollut mukana alusta alkaen valmistelussa yli kuuden vuoden ajan ja siksi olen työurani jälkeenkin mielenkiinnolla lukenut esityslistalta satojen sivujen kaava-aineistoa. Poimin isosta aineistosta joitakin toivottavasti kiinnostavia havaintoja. Teen myös yhteenvetoa, koska olen ainoa alusta aivan kalkkiviivoille asti hankkeessa mukana ollut viranhaltija. 

Tämä yleiskaava käsittelee 62 km2 suuruista, Hämeenkyrön maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luontoarvojen kannalta ja myös valtakunnallisesti arvokasta aluekokonaisuutta. Varsinkin rantojen läheisyydessä alueilla on rakennuspaikkoja jo nyt varsin paljon ja siksi tiedettiin, että suurta rakennuspaikkojen määrää ei näinkään suuri kaava pystyisi osoittamaan. Kaavalle oli selvä tarve, koska nämä ns. itäiset alueet ovat myös Hämeenkyrön kiinnostavinta aluetta uusia rakennuspaikkoja hakeville ihmisille.  

Iso yleiskaava tiedettiin siksi erittäin vaativaksi kaavoituskohteeksi eikä ole yllättävää, että alustava arvio kolmen vuoden pituisesta hankkeesta ylittyi kaksinkertaisesti. Valmistelua vauhditti kaavoitushenkilöstön vaihtuminen hankkeen aikana, koska sen jälkeen yhteinen ymmärrys kaavan tavoitteista lisääntyi. On hyvä huomata, että kaavoituksessa valmisteltiin samaan aikaan useita erilaisia kaavoja, osallistuttiin Hämeenkyrönväylän toteuttamiseen ja kunnan rakennushankkeiden suunnitteluun. 

Luonnosvaiheeseen panostettiin 

Kaavan vaativuuden vuoksi tavoitteiden asettamiseen kiinnitettiin jo alusta alkaen paljon merkitystä. Luottamushenkilöiden linjaava vaikutus on ohjannut mielestäni hyvin valmistelun tavoitteita sekä ohjausryhmässä että kunnanhallituksessa. Valmistelun alkaessa oli jo olemassa juuri valmistunut koko kunnan strateginen yleiskaava ja lisäksi 2018 ja 2019 laadittiin yleiskaava-alueen tavoiteraportti ja kehityskuva. Luonnosvaiheessa tavoitteeksi asetettiin 176 uutta rakennuspaikkaa, joista 7 rantavyöhykkeellä. Ne toisivat noin 480 uutta asukasta 20 vuoden kuluessa eli poistuma huomioon ottaen noin 240 uutta asukasta.  

Valmisteluvaiheen ensimmäiset luonnokset olivat nähtävillä vuodenvaihteessa 2020/2021. Luonnoksiin saatiin asukkailta 127 mielipidettä ja 19 lausuntoa mm. viranomaisilta. Luonnosvaiheen jälkeen kaavoituksessa aina alkaa lopullisen ehdotuksen valmistelu. Sitä kunnanhallitus ohjeisti monin tavoin 31.5.2021 ja antamalla suunnitteluohjeet mm. seuraavista asioista: tavoiteltava rakennuspaikkojen määrä, loma-asuntojen muuttaminen vakituiseen asumiseen, maaseutumaisuuden säilyminen, kunnan maanomistuksen hyödyntäminen, nykyisen kaavan rakentamattomien rakennuspaikkojen sisällyttäminen, matkailun, vesistöjen ja hevosläheisen asumisen hyödyntäminen.  

Ehdotusvaiheen vuorovaikutus 

Ensimmäinen ehdotusvaihe valmistui kesäkuussa 2022 ja siinä uusien loma-asuntojen ja vakituisten rantarakentamisen rakennuspaikkojen lukumäärä kasvoi luonnosvaiheen seitsemästä kahteentoista. Kuivanmaan rakennuspaikkojen määräksi muodostui 244 eli yhteensä 256 rakennuspaikkaa. Jos niistä toteutuu puolet ja lisäksi rakennuspaikkoja muodostuu alueen asemakaavoilla, suunnittelutarveratkaisuilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla, rakennuspaikkoja arvioitiin kaavaselostuksen mukaan valmistuvan 174 kpl. Se voisi tarkoittaa yli 500 uutta asukasta mutta poistuma huomioon ottaen 260 uutta asukasta 2040 mennessä. Nämä tavoitteet sisältävä kaavaehdotus asetettiin nähtäville 20.6.2022. Palautteiden ja lausuntojen vuoksi ehdotukseen tehtiin niin paljon muutoksia, että uudistettu ehdotus asetettiin uudelleen nähtäville keväällä 2023.Tarkistetusta ehdotuksesta saapui 50 muistutusta ja 13 lausuntoa. Palautteita käsiteltiin kaavatoimikunnan kanssa ja toisessa viranomaisneuvottelussa vuoden 2023 lopussa. Merkittäviä muutoksiin ei niiden johdosta enää ollut tarvetta. 

Lopullinen kaava antaa hyvät edellytykset 

Valtuuston hyväksyttäväksi esitettävän osayleiskaavaehdotuksen todetaan sisältävän yhteensä 1096 rakennuspaikkaa. Niistä nykyisiä jo nyt olemassa olevia rakennuspaikkoja on kaava-alueella 819 kappaletta ja niistä 318 on rantavyöhykkeellä. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu 269, joka on 24,7 % lisäys nykyiseen määrään. Uusista rakennuspaikoista 13 sijaitsee rantavyöhykkeellä. Luonnosvaiheessa tavoitteeksi asetettiin 176 uutta rakennuspaikkaa, joista 7 rantavyöhykkeellä. 

Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma alueen nykyinen asukasmäärä on 1200 asukasta. Jos nyt osoitettavista uusista rakennuspaikoista toteutuisi 50 % se tarkoittaisi 130 uutta asuntoa. Mahnalan ja Sasin asemakaava-alueet toisivat 12 rakennuspaikkaa, suunnittelutarveratkaisujen avulla saataisiin 18 rakennuspaikkaa ja loma-asuntojen muutoksilla vakituisen asumiseen 38 rakennuspaikkaa. Yhteensä nämä voisivat tuoda 198 uutta vakituista asuntoa. Se voisi teoriassa tarkoittaa lähes kuuttasataa uutta asukasta. Käytännössä tapahtuvan poistuman vuoksi lisäys ei tule olemaan näin suuri, vaan se voi jäädä 50 %:iin eli käytännössä kolmeensataan asukkaaseen. Siinä tapauksessa kaava-alueen asukasluku kasvaisi 1200:sta 1500:aan. Kauanko siihen kuluu aikaa, riippuu maanomistajien halukkuudesta myydä tontteja, omakotitalojen kysynnästä ja asunnontarvitsijoiden mahdollisuuksista rakentaa uusia taloja. Kaavaselostuksessa arvioidaan, että toteutuminen tuohon määrään voisi tapahtua 2040 mennessä. Se tarkoittaisi 20 uuden asukkaan vuosittaista muuttamista tälle suositulle kaava-alueelle. Koska asuntoja valmistuu muuallekin Hämeenkyröön, tonttitarjonta näyttäisi hyvin riittävän kunnan toiveiden mukaiseen väestökehitykseen. Nykyisessä asumisen kilpailutilanteessa tavoitteiden toteutuminen tulee vaatimaan paljon työtä. 

Mielestäni seitsemän vuoden työ on hyvän yhteistyön tulos vaativassa kohteessa ja saanen vielä työurani jälkeenkin antaa kiitokset kaikille osallistuneille. Päättäjät, asukkaat, viranomaiset ja ammattilaiset ovat osallistuneet ainakin neljään kaavan nähtävilläolon vaiheeseen ja useissa kuulemistilaisuuksissa sovittaneet näkemyksiä yhteen. Rakentamisen suuntaaminen neljän hyvin määritellyn mitoitusvyöhykkeen perusteella ohjaa sitä niille alueille, joille se soveltuu parhaiten ja hillitsee sitä niillä alueilla, jossa muut arvot korostuvat enemmän. 

Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma osayleiskaava on virkistävä poikkeus nykyisen kaupunkimaisen, hyvin tiiviin ja tehottuutta korostavan kaavoituksen rinnalla. Tässä kaava toimii varmasti hyvänä esimerkkinä minulle kunnille. Kaavaselostuksessa on sen tavoitteita kuvattu onnistuneesti: 

“Uuden rakennusoikeuden esittämisessä on noudatettu tavoitteita, joiden mukaisesti suunnittelualueella säilytetään ja kehitetään Mahnalan ja Sasin kylien elinvoimaisuutta ja edistetään viihtyisää asuinympäristöä sekä laadukasta uutta pientalorakentamista ensisijaisesti hyvien yhteyksien ja viemärin äärellä. Rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen tai rakennuskokonaisuuksien yhteyteen tai pienehköiksi uusiksi asuntoryhmiksi. Yksittäisiä rakennuspaikkoja on osoitettu vain erityistapauksissa ja maanomistajien toiveesta. Asuntoryhmät on pyritty esittämään suunnittelualueen muuta rakentamista mukaillen riittävän väljinä siten, että rakennuspaikkojen sijoittamisella on joustoa ja että pihapiireistä voidaan halutessa muodostaa riittävän kokoisia ja väljiä.” 

Antero Alenius 

Ex-kunnanjohtaja